Housut märkänä

 Istun autossa, silmät lumpsaa, bensavalo hehkuu uhkaavan punaisena ja housut ovat ihan litimärät. Mietin jo väsyneenä, että lirahtiko housuun. Nytkö ne kuuluisat lihakset pettivät?

Miten tähän päädyttiin? Töiden jälkeen lähdin kiireessä lintumetsälle. Unen puutetta olin tasaisen tappavaan tahtiin kasvattanut koko viikon. En tiedä oliko syynä se väsymys vai vain ilo kokeilla taas tuuriaan ja lähteä ajamaan korpeen, kun bensamittari ei nouse milliäkään. 

Pari tuntia vesisateessa ja kengässä enemmän vettä kuin koskaan enemmän lapsena leikittäessä. Mietin, että onko tämä taas ihan normaali ihmisen hommaa. Katsoin koiraa, joka muistutti enemmän sarvikuonoa. Kuvittelin kaksi kiloa mutaa lattioille. Kodikasta.

Ilta hämärtyi ja lähdin ajelemaan ihanan syksyisessä säässä. Punainen valo kojelaudassa toi mukavaa syksyn väriloistoa. Siinä ajellessa väsymys iski lujaa, käänsin lämmöt alas ja mietin, kuka on kussut minun housuihin. 

Että semmonen ilta. Sitä minä vaan mietin, että pitääkö olla huolissaan, kun ei muista onko lirahtanut vai ei. Tai ylipäänsä siitä, että jos lirahtaa. Vai hommaisko vaan kurahousut?