Joku raja

 Jos sa'aat vielä kerran,

 niin minä kolaan sut.

Ja isken lapiolla, millä olen sua avannut.

Mä astun harhaan lumen tieltä jonnekin pimeään.

Mut viekää sinne, missä ei tarvitse lapioo. 

( Joku raja- Pmmp)


Tänään oli sisällä sellaiset 15 astetta lämmintä sisällä, kun töistä kotiuduin. Laitoin herneen varovasti toiseen sieraimeen ja puin seitsemän hupparia päällekkäin. Siinä kolmansia villasukkia etsiessä, tulin miettineeksi, miten tähän kylmään mökkiin on päädytty.

Ensinnäkin köyhä mies. Olisi jo alunperin pitänyt kiertää kaukaa kaikki pienituloiset ja keskittyä rahakkaisiin miehiin. Toivottavasti tinderiin voi lyödä tulorajat suoraan, niin ei toisille näitä vahinkoja tapahdu.

 Eihän se toki vieläkään myöhäistä olisi, mutta olen kyllä niin helvetin aikaansaamaton.

Toiseksi ammatti. Olisi jo alunperinkin pitänyt lähteä yliopistolinjalle, eikä mennä helpoimman kautta. Kaikista ammateista valitsin sen aliarvostetuimman, paskempi palkkaisen ja helvetin huonoilla työvuoroilla varustetun työn. MIKSI?

Nyt kun ois neljän tonnin liksa, niin mikäs siinä ois laittaa patterit tulille. Olla vaan ja köllötellä, odotella parin tonnin sähkölaskua.

Kolmanneksi omakotitalo. Kuka helvetti käski ostaa omaa mummoakin vanhemman mökin ja ruveta remontoimaan. Kerrostalossa ois kaikki, lämmin vesi, lämpö ja mikä parasta: Ei piirun vertaa lumitöitä. Ei hiutalettakaan. Ei tarviis itse tehdä muuta kuin maksaa. 

Syytän kyllä vanhempiani tästä. Olivat niin hulluja koiraihmisiä, että tartuttivat minuunkin tuon kansansairauden. Menepä nyt muutaman koiran kanssa, jotka haluaa olla neljä tuntia päivässä pihalla, pieneen koirankoppiin. Mutta helppoa asumista se varmasti olisi kaikkinensa.

Neljänneksi tämä blogi. Jos osaisi kirjoittaa niin, että rahaa tulee ikkunoista, kaupallisia yhteistöitä ovista, olisi varmaan jo itsesyttyvä,- lämmittävä, - vietuhkatkinpesästäuuni mökissä. Ja uudet ikkunat. Ja ulkovuori. Kaupunki ois varmaan tarjonnut rantatontin ja huvilan. Ulko-ovella, mikä ei vedä.

Viidenneksi aika. Jos nyt kellossa ois vaikka noin 2 tuntia lisäaikaa, kukapa se ei lämmittäisi uuneja, tai laittasi ne pari päivää sitten unohtuneet pyykit kuivumaan. Vaan ei, taas ne varasti tunnin sunnuntaina. Miten minä taas kerron lapsille, että mulla ei ole aikaa heille. Katsellaan sitten taas kun talviaikaan siirrytään ja kelloon tulee tunti lisää.

Kuudenneksi remontti. Miehellä on hyvä tekosyy olla osallistumatta näihin normihommiin. Vuosi sitten se äiti-ihminen tässä talossa vinkui jotain remonttia, kyllä ois pitänyt älytä jo senkin eukon pitää suunsa kiinni.


Istun pöydän ääressä ja kirjoitan. Harkitsen toppapukua. Mutta kaikella syynsä, myös tällä kylmällä mökillä( toki joku viisashan olisi pistänyt jo aikaa sitten ne tulet uuniin). Ja joku raja. Minulle se taitaa olla +23 sisällä ja +30 ulkona.




 

 

Kommentit