Miete parisuhdeajasta

 Tänään oli se päivä, jolloin vein lapset hoitoon ja saatiin muutama tunti yhteistä aikaa puolison kanssa. Tätä on odotettu, hiljaisuus sinänsä on jo niin ihanaa pieninä annoksina silloin tällöin.

Vien lapset hoitoon ja mietin, että olisiko pitänyt vaihtaa vaatteet jo valmiiksi. Mies huuhteli lähtiessä, täällä on kaikki valmista, kun tuut takaisin. Hymy korvissa veivaan rattia ja ajattelen kiemurrellen yhteistä aikaa.

Mietin ovea aukaistessa, muistikohan hän porakoneen. Vatsan pohjassa jo riehtoo, siellä se ikioma raksamies odottaa. 

"Ei oo sopivia ruuveja" kuuluu olkkarista. Tunnelma lässähti yhtä nopeasti kuin se oli nousutkin. Muutama ruma sana, mutta vain mielessäni. Katson olkkariin ja ei, ei siellä näy korituolia roikkumassa. Tulee kahdeksan rumaa sanaa ääneen. Ehkä enemmän ja samaan syssyyn latelin kaikki elämän epäreiluudet ja vatutukset. Sitten alkaa kahden viikon mökötys.

Joku parisuhdehetki ollaan tehty remonttia.  Joskus on kasattu vaatekaappi, joskus siivottu, raivattu varastoja tai valittu kaakeleita, aina sama homma. 

Olenkin miettinyt, pitäisikö vaan harrastaa seksiä?