Epäonnen karvat
Siellä sitä on kengässä, noin miljoona kappaletta. Ihmettelinkin yksi päivä, että onpas kengän sisus tummunut. Hiukan äklöstelin, noinko kakkaset jalat minulla on. Tarkempaa tutkimusta tehdessäni, tajusin sen olevan vain koirankarvaa. Jotain saattas ällöttää, itsehän ajattelen, että niistähän tuli kerta heitolla lämpimämmät.
Sitä karvaahan on joka paikassa. Lattialla, vaatteissa, sängyssä, sohvalla, jopa seinissä. Mutta surullisempi olisin, jos niitä ei olisi.
Minulla on aina ollut koiria. Kun olin lapsena yksinäinen, juttelin koiralle. Kävelin luonnossa heidän kanssaan. Koin suunnatonta vapautta, kun juoksin kallioilla koira vierelläni.
Koirat ovat kulkeneet mukanani läpi elämän. Ne ovat nähneet vaikeudet, kyyneleet, masennuksen. Ne ovat kuunnelleet suruni ja istuneet vieressä, kun tekisi mieli luovuttaa. Ne ovat nähneet minussa ne parhaimmat ja pahimmat puolet. Ne eivät ole koskaan menettäneet uskoaan minuun, vaikka itse en uskonut. Ne ovat saaneet minut ylös joka päivä. Ne nukkuvat sängyn vierellä, kun olen kipeä. Ne puolustavat minua, jos koen tilanteen uhkaavaksi. Ne ovat puolellani, nyt ja aina.
Mutta jokaiseen koiraan, olen luonut luottamussuhteen. Toinen, ei ole koskaan samanlainen kuin se ensimmäinen. On herkempiä, on kovempia. Mutta jokaisen kanssa on löydettävä se, mikä toimii. Kunnioittaa koiraa ja kokeiltava. On luotettava itseensä ja löydettävä juuri se paras tapa koiralle.
Mutta virheitä tulee läjäpäin. Silloin pitää katsoa peiliin. Uskon, että 99% vika on hihnan täällä päässä. Kun ei ole tietoa tai taitoa. Ei määrätietoisuutta tai luottamusta. Minä olen joutunut menemään itseeni aika monen monta kertaa. On meillä käynyt koirankouluttajakin, kun en vain osannut ratkaista ongelmaa. Eikä minua hävetä myöntää sitä. Koska jo aiemmim totesin, vika oli minussa. Mutta oli se vain perkeleen vaikea myöntää epäonnistuneensa. Mutta miksi kipuilla monta vuotta ongelmissa, jos niistä pääsee eroon muutamassa kuukaudessa.
Koirankarvat kengässä on kuin oppimatka. Karva kerrallaan ne sinne on pudonnut. Joku karva on tuonut onnellisuutta enemmän kuin toinen. Joku on vienyt hermoja. Joku on suututtanutkin. Usea on tuonut onnistumisen tunteita. Moni valtavaa nöyryyttä. Mutta suurin osa, valtavaa rakkautta.
Kommentit
Lähetä kommentti